Oih! Tulit seuraamaan Iita-Maikki Kurosen uuden kodin valmistumista. Jahka kun talo saadaan valmiiksi alkaa nuoren, noin kolme kymppisen nuoren naisen elämä mummoltaan perimässään rintamamiestalossa...hmm jossain Koveron korpimaisemissa... Kurkista myös toista blogiani, jossa Pirpana elää elämäänsä Harmaassa Hovissa http://pirrepirpana.blogspot.fi/
Ja käy katsomassa ja tykkäämässä myös facebookissa

tiistai 5. elokuuta 2014


Täällä nököttaa uusi puusohva... Hommasin sen Savitaipaleella käydessäni...Gepettonin kalusteiden mummon sohvan... Ja Iitukan tarinassa se on todentotta mummon...


Sohva oli paikkansa heti löytänyt...

Iitukka on niin mielissään tästä...tekas tollasen pikkutyynynkin siihen...

Mutta ennen kuin sohva tähän päätyi... no katotaan! Iitukka voi kertoa sen ihan omi kuvin....
Iitukka raahasi sohvan vinniltä, sieltä toiselta puolen mistä löytyy millo mitäkii.. Nyt vain säppi kiinni, jotta kansi pyssyy auki! (tään tein lisäksi tähän malliin..)

Mitä mitä täältä löytyy..

Näyttää ihanalta..

Kannessa on kaiverrus..

I  ja V sydämmen sisällä... Iida ja Veikko! Ukki on raapustellu.... Sitä  vanhanajan romantiikkaa..
Sormustyyny, johon on ommeltu vihkisormukset... laa laa lala laa..
.........Mä käteesi pujotan sormuksen
Merkiksi rakkauden ikuisen.......... laa laa lala laa...

Oi..tätä mummo on varmaan käyttänny häissään! Lasihelmet...

Kuivatettu hääkimppu, oi kyllä se onkin säilynyt hyvin... Ja Iitukka alkaa taas hyräilee...
....Niittykukkia poimin vain sulle
Väri niiden niin lempeä on....
Niin kuin lemmikit silmäsi on

Huntu...on morsiamell’ kruunattu pää...

Rakkauskirjeitä täälläkkii...Hiukan ovat jo kellastuneet..

Iitukka hyppäsi sängyn laidalle, josko saisi selvää...

Hiukan kyllä ovat tuhriutuneet...

Mutta kyllä...Iida Maria Kuronen.. niin kyllä <3

Olisinkohan kaunis morsian..

Huntua ainakin voisi käyttää..ja korua! Miksei myös sormuksia..

Ja taas alkaa laululintunen visertää..
Oi, rakkaani mun
nyt en lähdekään luotasi sun
tää päivä meidät yhdistää
sun luokses nyt ma jään....

....Näin valssi kun soi
sinut rakkahin vierellein toi
kun kanssas löysin onnenmaan
en pois mä tahdokaan....

Ei, mutta nyt kyllä nää pittää laittaa tänne talteen...eihän sitä koskaan...

Oi kyllä ...Tämän kaiken olisi kruunannu hääkuva...saisinkohan se jostain..

Noin on taas Iitukka löytänyt jotain nii in hänelle arvokasta ja rakasta <3 

Jos vaikka jonain päivänä joku...urhoolinen, herttainen ...joo joo Iitukka tasapainoittava mies ossuis kohalle! Niin se vaan jää nähtäväksi saako kukaan koskaan Iitukkaa niin omakseen.. <3

6 kommenttia:

  1. Eikä!!!! Mää en kestä :) Taas niin ihana tarina <3 Ihania hääjuttuja löytyi ihanan sohvan syövereistä <3 Voi tuota Iitukkaa <3 <3 Ihana <3

    VastaaPoista
  2. Ihania muistoja menneiltä ajoilta ja suloisia toiveita tulevasta :) Kröhöm, Urho-Kalevin suuta kuivaa. Mitäs se Iitukka siellä haaveilee??

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikös Urkki vielä mehuttannu ;-) vai miten se niin alko suuta kuivaan...
      Ei ne Iitukan höpsähtelyt oo kuin hetken kestäviä! Sattui vaan niin herkistymään ku näki mummon häätamineet... Oi ei kai se Urkki pelästyny, että ...

      Poista
  3. Oi, tää olikin aarrekirstu samalla - aivan ihanat perintökalleudet! Kyllä se Iitukka olis kaunis morsian, ei siitä mihkään pääse. Saa sitten nähdä kuka ja miten tuon villikon kesyttää. Että Urkkikin jo ihan hätäänty... :D

    VastaaPoista
  4. Se on sellane haihattelija, voi herrana sentään... Ei sitä kyllä kukkaan varmaan jaksais ... :-)

    VastaaPoista

Kiitos kommenteista :)